Viimeinen kesäloma viikko oli vielä pitämättä ja ikuinen marraskuu oli taas nurkan takana. Valohoitoon oli päästävä, joten suunnaksi Portugali, johon ihastuin valtavasti kesäreissullamme.
Perjantai
Perjantaina 27.10. kello herätti 02.50 ja suunnaksi Helsinki-Vantaan lentokenttä. Tietenkin pieni reissumies Milou lähti mukaan. Valitettavasti menomatkalle emme päässeet suoralla Finnairin lennolla Lissaboniin, koska siellä ei ollut koirapaikkaa vapaana. Joten ei muuta kuin Air Francella Pariisiin, jossa oli viiden tunnin vaihtoaika ja sieltä Lissaboniin.
Lissabonissa meitä odotti kuljetus Santarémiin, jonne oli noin tunnin ajomatka.
Alkuillasta saavuimme perille ja vau, mitkä näkyvät meitä odotti hotellilla. Hotelli oli kukkulan laella ja meidän huonemme oli ylimmässä kerroksessa, joten maiset olivat huikeat.
Tokihan valohoidon lisäksi oli tarkoitus mennä näyttelyihinkin ja näyttelypaikan piti olla noin kilometrin päässä hotellilla. Joten lähdimme jo käymään näyttelypaikalla, jotta reitti olisi aamulla tuttu. Menomatka menikin sutjakkaan, koska se oli alamäkeä. Mutta takasin tulo hotellille olikin sitten aikamoista puuskuttamista jyrkkää ylämäkeä kiivetessä (joutui kyllä pitämään muutaman puuskutustauon).
Kun hengitys oli tasaantunut, niin olikin jo aika mennä syömään ja iltapuuhien jälkeen olin valmis kaatumaan sänkyyn.
Lauantai
Aikainen herätys ja aamupalan jälkeen oli aika lähteä näyttelypaikalle. Tänään oli kansainvälinen Latin Winner 2023 näyttely. Schipperkejä oli ilmoitettu 7 (neljä urosta ja kolme narttua) ja olimme kehässä heti ensimmäisenä klo 9. Tuomarina meillä oli portugalilainen Perdo Delerue.
Olin ajatellut, että pääsemme lähtemään puoli kymmeneltä, koska menestystä ei olisi tiedossa ja sitten mennään tutustumaan Santarémiin.
Kehä oli varsinaista sekoilua. Ensin minä menin kehään, kun vasta arvosteltiin nuorten luokan urosta. No, minut ohjattiin hellästi odottamaan omaan vuoroani, joka oli sitten seuraavana.
Milou esiintyi todella kauniisti ja hänellä oli oikein hauskaa. Oli todella ilo esittää Milouta. Milou saikin tulokseksi erinomainen. Toki siinä vaiheessa kyynelkanavat aukesi, kun tuomari kätteli ja sanoi ”Excellent, CAC and CACIB”. Siis mitä?? Milousta tuli paras uros 1 (ilmeisesti muut urokset oli saaneet EH:n, kun ei ollut erikseen paras uros kehää). No, sitten odottelimme, että nartut oli arvosteltu ja menin kehän laidalle odottelemaan ROP kehää. Kehäsihteeri kutsuikin meidät kehää ja hieman ihmettelin kun tuomari pyysi Milou pöydälle (eihän pöydälle enää ROP-kehässä mennä). Toki tein työtä käskettyä, mutta siinä vaiheessa kun tuomari puhuin Milousta she-muodossa, oli pakko huomauttaa, että tämä on uroskoira, jonka jo arvostelit. Tuomari oikein tarkasti, että Miloulta tosiaan löytyy parit pallerot jalkojen välistä. Hänelle oli sanottu, että piti olla vielä valionarttu (jota ei ollut) ja luuli Milouta ko. koiraksi. Kyllä alkoi naurattamaan.
No, tämän kommelluksen jälkeen oli sitten se ROP- kehä. Ja täytyy sanoa, että joskus meillekin ihmeitä tapahtuu. Milousta tuli Rotunsa Paras (ROP) ja lisäksi hän oli jo saanut sertin ja CACIBin, joten näillä tuloksilla Milousta tuli
- Portugalin muotovalio
- Latin Winner 2023
No, eihän kuivin silmin selvinnyt vaan itkuhan se tuli onnesta. Samalla meni sitten päivän suunnitelmat uusiksi, kun piti jäädä ryhmäkehiin.
Päivä hujahti nopeasti, kun tapasin mukavia uusia tuttavuuksia, joten kanssa tuli höpöyeltyä koko päivä.
Illalla viiden maissa oli sitten FCI1-ryhmän vuoro ja Milou kävi tekemässä kunniakierroksen isossa kehässä. Tämän jälkeen olimme valmiita lähtemään hotellille.
Koska päivä oli ollut pitkä, niin en jaksanut enää lähteä mihinkään vaan jäin hotellille syömään. Sitten olikin iltapuuhat ja rättiväsyneenä mutta onnellisena kaaduin sänkyyn.
Sunnuntai
Saimme kerrankin nukkua pitkään, koska meidän kehä alkoi vasta puolen päivän aikoihin. Olikin mukava heräillä kaikessa rauhassa ja syödä aamupala ilman kiirettä.
Olin päättänyt, että kävi miten kävi näyttelyssä, niin lähdemme heti kehämme jälkeen pois. Halusin tutustua Santarémiin, lisäksi Milou sai lauantaina kaiken mitä toivoin. Joten tämän päivän tuloksilla ei olisi mitään väliä.
Tällä kertaa oli kansainvälinen CPC Winner 2023 näyttely ja tuomarina oli ranskalainen Christian Jouanchiot.
Milou esiintyi jälleen tosi hienosti, mutta ei ollut tuomarin mieleen, joten tuloksena EH ja kisamme loppui siihen. Joten ei muuta kuin kamat kasaan ja hotelille, josta kylille. Onneksi oli viimeinen kerta kun piti se ylämäki kiivetä.
Milou oli aivan puhki väsynyt eikä olisi halunnut lähteä hotellilta mihinkään. Joten jätin Miloun nukkumaan ja kävin ottamassa yhden juoman hotellin baarissa. Tunnin päästä kävin katsomassa, että joko Milou oli valmis lenkkeilemään. Ja siellä se pirteänä oli vastassa. Joten ei muuta kuin kylille.
Santarém on pieni kaupunki, joka on ollut aikoinaan kuninkaiden suosima paikka ja siellä olikin linnan rauniot Jardim das Portas do Sol (Portti aurinkoon) -nimisellä paikalla. Joten suuntasimme läpi vanhan kaupungin.
Kyllä kannatti tuo kävely. Jardim das Portas do Solilta aukeni huikean upeat maisemat ja paikkaa kiersi hieno linnan muuri ja rauniot. Todellakin näkemisen arvoinen paikka. Muutoinkin vanha kaupunki oli idyllinen kapeine kujineen.
Olin ajatellut syödä jossain lounasta ja käydä kaupassa. Mutta eipä sitten tarvinnut, koska sunnuntaisin kaikki paikat oli kiinni. Joten ei muuta kuin hotellille, josta sai sentään päivisin voileipää. Portugalissa syödään tosi myöhään ja hotellin ravintolakin aukesi aina vasta 19.30.
Alkuilta meni pakatessa ja sitten olin sopinut yhteisestä illallisesta samassa hotellissa olevan suomalaisen koiratuttavan kanssa. Ilta sujahtikin siivillä hyvän ruuan ja hyvien keskustelujen parissa.
Maanantai
Jälleen sai nukkua pidempää ja nauttia kiireettömyydestä. Kyyti tulisi hakemaan vasta puolita päivin ja sitä ennen ei ollut muuta kuin viimeisten tavaroiden pakkaus.
Kyyti tuli ajallaan ja suunnaksi Lissabonin kenttä. Onneksi nyt oli suora lento Helsinkiin, tosin se oli sitten tunnin myöhässä, mutta eipä tuo haitannut, kun ei tarvinnut huolehtia jatkolennosta.
Lento sujui hyvin ja kotiin saavuimme onnellisina, mutta väsyneinä.
Lopuksi
Portugali on kyllä kiva maa ja sinne voisin lähteä aina uudestaan. Olinkin jo suunnitellut keväälle uutta matkaa, mutta Milou jättiyllätys ja tulijaiset pistivät nyt suunnitelmat uusiksi.
– Malena ja Milou –
Matka kuvina
Kuvien käyttö ilman lupaa kielletty.
Vastaa