Heinäkuussa oli ensimmäinen pieni kesälomapätkä, joten mitä sitä muutakaan kuin reissuun Miloun kanssa. Tällä kertaa suuntana Portugali ja Porto.
Torstai
Torstaina 6.7. iltapäivällä suunnaksi Helsinki-Vantaa lentokenttä, josta KLM lennätti meidät mukavasti Amsterdamin kautta Portoon. Heiman jännitti, ehditäänkö Amsterdamissa jatkolennolle, vaihtoaikaa oli vain 50 min. Mutta ehdittiin, kun juoksin kuin päätön kana, koska tokihan koneemme laskeutui toiseen päähän kenttää kuin, mistä jatkolento lähti.
Mutta muutoin lennot menivät hyvin ja puolen yön aikoihin saavuimme hotellille. Olipa kiva yllätys, kun Milouta odotti huoneessa oma peti ja ruoka-ja vesikuppi.
Hotellin takaa löytyi pieni puistikko, jossa Milou sai tehtyä iltahommansa ja sitten olimmekin valmiita nukkumaan.
Perjantai
Olipa mukava nukkua niin pitkään, kun nukutti, eikä herätyskello herättänyt. Koko päivä oli vain ja ainoastaan tutustumista Portoon, jota odotin innolla. Tämä oli ensimmäinen matkani ikinä Portugaliin, joten mielenkiinnolla odotin tutustumista Portoon.
Herkullisen aamupalan jälkeen lähdimme tassuttelemaan kohti keskustaa, josta hyppäsimme hop on hop off -bussiin. Onneksi otin Milou lentolaukun mukaan, niin Miloukin pääsi bussin kyytiin. Muutoin olisi pitänyt viedä Milou takaisin hotellille. Bussi kiersi pari tuntia pitkin poikin Portoa ja siinä tuli nähtyä hyvin tärkeimmät nähtävyydet.
Porto on kyllä todella viehättävä kaupunki, josta löytyy uimarantojen lisäksi upeita rakennuksia ja hienoa historiaa. Douro joki virtaa komeana kaupungin läpi ja vanha kaupunki kapeine katuineen hurmasi kauneudellaan.
Mutta kovin mäkinen Porto on. Oli ihan mukava kävellä vanhaan kaupunkiin hotellilta alamäkeä (1,5 km), mutta täytyy sanoa, että paluumatka hotellille oli pieni koettelemus ajoittain jyrkkääkin ylämäkeä kiivetessä auringon porottaessa pilvettömältä taivaalta. Säät kyllä suosi, aamuisin ja iltaisin oli mukavan viiletä, mutta päivisin oli reilu +25 astetta, joka oli meille hieman liikaa.
Bussiretken jälkeen päivä viuhahti nopeasti turistina pörräillessä vanhassa kaupungissa ja Douro joen varrella Porton menoa ihmetellessä. Toki myös paikallisia herkkuja tuli maistelua. Porto on tunnettu kalakaupunki ja erityisesti turskasta. Tämä ei mikään ihme tietenkään ole, kun Porto on meren rannalla. Matkan aikana tulikin sitten syötyä turskaa eri muodoissa ja hyvää oli. Eikä voi paikallisia viinejäkään haukkua. Hinnat olivat minusta edullisia. Ruoka-annokset oli n. 10€ ja lasi viiniä 2,50€.
Ihmisiä kyllä riitti, vaikka vielä ei ollutkaan pahin turistikausi. Vaikka Porto oli kaunis kaupunki ja pidin paikasta kovasti, niin ehkä kuitenkin olen pienempien paikkojen ystävä.
Alkuillasta palasimme hotellille. Milou sai jäädä lepäilemään ja minä illalliselle. Sen jälkeen olikin aika pakata seuraavan päivän näyttelytavarat ja hoitaa Miloun iltahommat ja mennä ajoissa nukkumaan.
Lauantai
Aamulla taksi tuli hakemaan meidät ja vei meidät näyttelypaikalle, joka oli noin puolen tunnin ajomatkan päässä Porton messukeskuksessa. Oli kiva, että näyttely oli sisätiloissa, niin aurinko ei päässyt porottamaan, mutta ilmastointi ei todellakaan toiminut ja eihän ovia voinut tietenkään pitää auki, jotta halleihin olisi saanut edes jonkinlaisen läpivedon. Tosin sanoen jo pelkkä istuminen sai hien virtaamaan.
Tänään oli KV-näyttely ja tuomarina meillä oli portugalilainen Luis Gorjao-Henriques. Kehämme oli vasta iltapäivästä, joten muutaman tunnin hikoilimme ennen kuin pääsimme hommiin. Miloulle tulokseksi PU2, vara-sert ja vara-CACIB. Koska suurempaa näyttelymenestystä ei tullut, niin pääsimme lähtemään hyvissä ajoin.
Pieniä haasteita oli löytää henkilökunnasta englantia puhuva henkilö, joka pystyi tilaamaan taksin, mutta onneksi sellainen löytyi. Myös taksin löytäminen isolta messualueelta tuotti hieman haasteita, mutta löysimme toisemme pienen haeskelun jälkeen. Täytyy kyllä sanoa, että enpä ole aikoihin pelännyt taksin kyydissä niin paljoa. Kuski kaahasi ihan hulluna ja onhan se tietty ihan normaalia keskustassa ajaa 80km/h (seurasin nopeusmittaria kalman kalpeana) kapeilla kaduilla ja sitten liinat kiinni liikennevaloissa. No, eipä siinä puolentunnin ajomatkaan mennyt kuin vartti tällä kuskilla. Ehjänä kuitenkin pääsimme perille.
Milou jäi hotellille lepäämään ja minä lähdin päivälliselle lähimpään ravintolaan. Siinä olikin mukava istuskella hyvää ruokaa (turskaa) mutustellen, roseeta nautiskellen ja ihmisvilinää katsellen. Kaupan kautta hotellihuoneeseen lepäilemään. Sen verran oli kuuma ilma, että oli mukavampi levähtää ilmastoidussa hotellihuoneessa hetki ennen iltapuhteita ja kellahtamista sängyn pohjalle.
Sunnuntai
Aamulla tuli taasen taksi ja vei meidät näyttelypaikalle. Lauantaista viisastuneena sain google translatorin avulla sovittua, että sama taksikuski tulee hakemaan meidät samasta paikasta johon jätti meidät, kun laitan hänelle viestiä.
Tällä kertaa meidän kehä oli onneksi aamusta, niin ei tarvinnut niin pitkään hikoilla. Tänäänkin oli KV-näyttely ja tuomarina portugalilainen Amelia Taborda. Tämän päivän tulos oli toistoa eiliseltä. Milou oli PU2 vara-cacibin ja vara-sertin kera. Vara-serti vahvistuu sertiksi.
Sitten vaan viesti taksikuskille, joka saapui hetkessä sovittuun paikkaan ja pääsimme turvallisesti hotellille.
Milou oli sitä mieltä, että hän ei helteeseen lähde. Joten Milou jäi hotellille ja minä ajattelin vielä muutaman tunnin pörrätä pitkin poikin.
Koiran kanssa on mukava liikkua, mutta kyllähän tuo oli aika paljon helpompaa kävellä, kun ei ollut Milou mukana. Varsinkin näinkin suuressa kaupungissa, jossa oli paljon ihmisiä, pitää koko ajan varoa ettei joku tallo Milouta ja ettei Milou jää ihmisvilinässä ihmisten jalkoihin.
Muutama tunti sujahti nopeasti vanhan kaupungin kapeita kujia kierrellessä ja nähtävyyksiä katsellessa. Onneksi on kännykässä kartta ja reittiohje, muutoin olisin kyllä niille kapeille kaduille eksynyt.
Sitten olikin illallisen aika, hotellilla tavaroiden pakkaus, Miloun iltahommat ja aikaisin nukkumaan. Taksi tulisi hakemaan meidät 02.00.
Maanantai
Yöllä klo 02.00 taksi tuli hakemaan meidät lentokentälle ja kotimatka alkoi. Aamunsarastaessa saavuimme Amsterdamiin. Siellä meillä oli viiden tunnin odotus ennen kuin Helsingin kone lähtisi.
No, siinä ajassa Milou ehti hyvin lenkkeilemään ja minä syömään aamupalan. Iltapäivällä koneemme lähti kohti Helsinkiä ja alkuillasta olimme kotona.
Lopuksi
Vaikka tällä kertaa ei kummoisempaa näyttelymenestystä tullutkaan, niin reissu oli kyllä paikallaan ja katkaisi arkea juuri niin kuin pitikin.
Tykästyin kovasti Portoon ja Portugaliin. Ihmiset on ystävällisiä ja hintataso edullinen. Vaikka turisteja oli paljon, niin Porto on kuitenkin säilyttänyt aitoutensa eikä se ole lainkaan semmoinen ällöttävä turistirysä kuten jotkin etelän kohteet ovat.
Ehdottomasti uudestaan lähdemme Portugaliin ja jäihän meille vielä sieltä Miloulle saatavaa.
– Malena –
Matkamme kuvina
Kuvien käyttö ilman lupaa kielletty.
Vastaa