Oli jälleen aika pakata minun ja Miloun kimpsut ja kampsut ja hypätä King Toursin kyytiin torstai-iltana Nelosetapilta. Tällä kertaa suuntana Moletai, Liettua, jossa oli kolmen päivän koiranäyttely.
Pakkaaminen tuotti hieman päänvaivaa, koska olisimme ensimmäisen yön bussissa ja ajaisimme suoraan näyttelypaikalle ja hotellille pääsisimme vasta näyttelypäivän jälkeen illalla. Joten bussiin piti varata mitä tarvitsee illalla ennen nukkumaan menoa ja seuraavan päivän näyttelyvarusteet, loput sitten matkalaukkuun.
Torstai-iltana saavuimme Tallinnaan, josta matka jatkui läpi Viron ja Latvian. Perjantai aamuna saavuimme näyttelypaikalle Liettuan Moletaihin. Onneksi olin jo kysellyt etukäteen näyttelypaikasta ja oli hankkinut teltan. Näyttelypaikka oli entinen lentokenttä, joten varjoisista paikoista ei ollut tietoakaan ja jo aamulla mittari näytti + 25 ja taivas oli pilvetön. Päivällä lämpötila nousi +32 asteeseen, joten teltta oli aivan ehdoton juttu. Sai edes vähän varjoa. Aurinkoinen ja kuuma sää jatkui koko viikonlopun.
Perjantai
Perjantaina Milou esiintyi todella kauniisti ja meillä oli jopa hauskaa kehässä. Minua aina vähän jännittää mitä temppuja Milou milloinkin keksii, mutta tällä kertaa Milou oli enkeli. Saimmekin sen mitä olin toivonut:
- VSP-Juniori
- Juniori-serti
- Club Junior Winner 2018
- LIETTUAN JUNIORI MUOTOVALIO
Valitettavasti emme voineet tehdä valiovahvistusta jo perjantain vaan meidän piti odottaa lauantaihin, kun Liettuan Kennelliiton henkilökunta saapuu paikalle. Jos vahvistuksen teko olisi onnistunut jo perjantaina, olisimme jääneet lauantaina hotellille ja tutustuneet Vilnaan.
Näyttelypäivän jälkeen pääsimme vihdoin lähtemää hotellille, joka sijaitsi n 50 km päässä Vilnassa. Väsy painoi niin, että painuimme melkein saman tien nukkumaan ja olihan sen kellokin jo liki kahdeksan.
Lauantai
Lauantai aamuna koirat laitettiin bussiin klo 6.30 ja aamupalan jälkeen suuntasimme takaisin näyttelypaikalle. Vaikka kello oli vasta 9, niin hiki valui ja tiedossa oli jälleen kuuma ja hikinen päivä. Sekä minä että Milou olimme aivan läkähdyksissämme, mutta kävimme kääntymässä kehässä. Milou ei oikein jaksanut esiintyä, joten tuloksena Erittäin Hyvä. Kehän jälkeen alkoi sitten paperihommien selvittely, jotta sain Miloulle valiovahvistuksen. Täytyy myöntää, että prosessi oli tehty hyvin selkeäksi ja ei tarvinnut puhua mitään (siellä ei kovinkaan moni osaa englantia). Ensimmäinen virkailija otti laput ja täytti läjän papereita. Sitten siirryit lappujen kanssa toiselle virkailijalle, joka rahasti ja sitten kahden tunnin päästä sai hakea laminoidun diplomin. Kun vihdoin sain diplomin käteen saatoin huokaista helpotuksesta. Nyt Milou oli sitten virallisesti LT J CH! Hänestä tulee myös Eestin, Latvian ja Baltian Juniori muotovalio (nämä haetaan erikseen ko. maan kennelliitoista).
Kun näyttelyt olivat ohi, suuntasimme takaisin hotellille. Koska oli niin kuuma, niin ajattelin, että laitan Miloun kylpyyn polskuttelemaan. Tämä ei ollut hyvä idea, koska laskiessani vettä ammeeseen selkäni sanoi naps enkä päässyt enää ylös. Ilmeisesti jokin noidannuoli iski. No, loppureissu menikin sitten aikamoisessa selkäkivussa buranaa syöden. Toisekseen Milousta ideani oli ihan tyhmä eikä hän halunnut olla kylpyammeessa. Ei enää vastaavia ”loistavia ideoita”.
Sunnuntai
Sunnuntaiaamuna oli aika sanoa heippa hotellille ja suunnata jälleen näyttelypaikalle. Kehässä meillä meni ihan penkin alle. Milou ei enää suostunut esiintymään ollenkaan, väsymys ja kuumuus taisi jo verottaa pikkuisen voimia ja minun selkäkipuni e auttanut yhtään asiaan. Olimme varmaan aikamoinen näky, kun köpöttelimme kehässä kuin 100 -vuotiaat. No, tulos ei yllättänyt, Milou sai laatuarvosanan Hyvä.
Loppupäivän sitten vaan hengailimme teltalla, koska ei vaan jaksanut tehdä mitään. Illalla viiden maissa pääsimme lähtemään kotimatkalle. Aamuyöstä saavuimme Tallinnan satamaan, josta laiva kohti Helsinkiä lähti klo 6.00. Kotona olimme kymmenen maissa ja painuimme Miloun kanssa saman tien nukkumaan.
Jälleen kerran oli antoisa matka ja tuliaisina tuli yksi junnuvalio, yksi noidanuoli ja yksi kesäflunssa. Näistä kaksi viimeisintä olisi saanut jäädä tulematta. Moletain reissu oli kiva, vaikkakin raskas, mutta kokemuksena mielenkiintoinen. Emme ehkä kuitenkaan toiste lähde sinne, kyllä se on meille aivan liian kuuma paikka.
Vastaa