Luxemburg, huhtikuu 2023

Torstaina maaliskuun 30. päivä oli suuntana Helsinki-Vantaa lentokenttä ja uusi seikkailu Miloun kanssa. Hieman jännitti, että noinko päästään koko reissuun, kun olimme juuri helmikuussa jääneet jumiin kentälle. Tuolloin Lufthansa perui lentomme Italiaan ja vaihtoehtoisia lentoja ei löytynyt. Joten Italian aurinko vaihtui vesisateeseen Järvenpäässä. No, se olikin sitten viimeinen kerta, kun käytin Lufthansaa ja nyt oli tarkoitus lentää KLM:llä.

Kaikki sujui kuitenkin aikataulun mukaisesti ja saavuimme Amsterdamiin, jossa meillä oli viiden tunnin odotus jatkolennolle Luxemburgiin. Olin ottanut kunnon vaihtoajan molempiin suuntiin, että varmasti ehdimme jatkolennolle. Mutta tällä reissulla lennot lensivät ajallaan. Amsterdamissa meillä oli hyvin aikaa tehdä kentän ympäristössä lenkki, ruokkia Milou ja itsekin ehdin syömään.

Illalla oli vielä tunnin lento Luxemburgiin ja kymmenen aikaan illalla olimme perillä. Lentokentältä oli 10 km matka hotelille ja pikkuisen jouduin nieleskelemään, kun taksimaksu selvisi, 62 €. Luxemburg ei ollutkaan ihan kaikista halvin maa ja taksien hinnat olivat ihan omaa luokkaansa. Mutta kiva juttu oli, että sama taksikuski kuskasi meitä koko viikonlopun. Oli helppoa vaan laittaa viestiä, koska tarvitsemme kyytiä ja hän saapui hakemaan meitä 10 minuutin sisään.

Hotelli oli oikein kiva ja huoneessa oli kiva yllätys Miloulle. Huoneessa oli koiralle peti, kupit, lelu ja pyyhe, joka tulikin tarpeeseen, kun vettä satoi melkein koko viikonlopun. Mutta pitkän päivän jälkeen olimme valmiita kellahtamaan sänkyyn.

Perjantai

Kerrankin ei tarvinnut laittaa kelloa soimaan vaan tiedossa oli turistipäivä ja tutustumista Luxemburgiin. Joten herkullisen aamupalan jälkeen lähdettiin kohti keskustaa, joka oli ihan hotellimme lähellä. Luxemburg onkin kiva paikka tutustua kävellen, koska kaikki on lähellä ja se on oikein kompaktin kokoinen kaupunki. Harmillisesti säät eivät kävelelijöitä oikein suosineet. Välillä tuli yhtäkkiä kaatamalla vettä 5-10 minuuttia ja tuuli niin ettei sateevarjosta ollut mitään hyötyä. Sitten yhtä yhtäkkiä kuin sade alkoi niin se myös loppui ja aurinkokin pilkisteli ennen seuraavaa kuuroa. Mutta emme antaneet sateen haitata vaan kiertelimme muutaman tunnin pitkin poikin. Luxemburg on tosi nätti kaupunki täynnä historiaa ja upeita rakennuksia.

Päivä vierähti nopeasti ja olikin kiva palata hotelille kuivattelemaan. Kävin hakemassa hotellin ravintolasta pizzan huoneeseen ja sitä oli mukava mussutella villasukat jalassa ja katsella sateen ropinaa ikkunasta. Sitten olikin jo iltapuuhien aika ja hyöhensaaret kutsuivat.

Lauantai

Kello herätti kuudelta ja aamupuuhien jälkeen taksi tuli ja vei meidät LuxExpo messukeskukseen, jossa näyttely oli. Tänään oli 105. kansainvälinen koiranäyttely. Onneksi olin varannut vähän extra-aikaa, koska paikka oli aivan valtava ja jonotettavaa ja käveltävää riitti. Ensin jonotimme koirien passin tarkastukseen ja sitten oli toinen jono, josta sai päivän näyttelynumerot. Päivän aikana tuli käveltyä 10,5 km, vaikka suurimmaksi osaksi vain istuimme ja odotimme.

Milou oli kehän ensimmäinen koira klo 9.30 ja paikalla oli Miloun lisäksi kolme muuta schipperkeä Saksasta, Ranskasta ja Luxenburgista. Oli kiva tavata muita schipperkejä ja heidän omistajia. Tuomarina meillä oli espanjalainen Malo Alcrudo Rafael. Milou kipsutteli oikein hienosti ja tulokset kyllä ylitti odotukset:

Rotunsa paras (ROP)
CACL (serti)
CACIB
Crufts Qualification 2024

Näillä tuloksilla Milousta tuli myös

Luxemburgin muotovalio

Kyllä sitä taas silmät kostuivat onnesta. Milousta tuli nyt 23 maan muotovalio. Samalla hän rikkoi omaa ennätystään eniten maavaliota omaavana schipperkenä ikinä rekisteröidyistä schipperkeistä Suomessa. Tosin moni on sanonut, että Milou taitaa olla koko euroopassa eniten maavalioita omaava schipperke, mutta tästä minulla ei ole tilastoja. Kaikissa maissa ei ole vastaavaa jalostusjärjestelmään kuin Suomessa, josta on helppo tarkistaa kaikki tulokset.

Sitten olikin pitkä odotus ryhmäkehien alkuun. Onneksi löydettiin ryhmäkehien läheisyydestä mukavat sohvat, jonne leiryidyimme. Toki piti käydä hakemassa palkinnot. Hieman huvitti, kun palkintona oli ruusukkeita ja piti valita haluaako serti- vai CACIB-ruusukkeen. Molempia ei saanut, vaikka koira olisi molemmat saanut. Kävin myös hakemassa Miloulle ekinokkilääkityksen Suomeen paluuta varten ja ihan mukavat 40 euroa eläinlääkäri leimasta passiin veloitti.

Ryhmäkehissä kävimme tekemässä kunniakierroksen ja sitten olimmekin jo ihan valmiita lähtemään. Hotellilla olimme seitsemän aikaan illalla. Joten kävin pikaisesti syömässä hotellin ravintolassa ja iltapuuhien jälkeen olimmekin valmiita nukkumaan.

Sunnuntai

Aamulla kello taas herätti kuudelta ja taksi vei meidät aamutuimaan taas näyttelypaikalle. Tänään oli vuorossa 106. kansainvälinen koiranäyttely. Meillä oli tuomarina hollantilainen Hans Van der Berg. Tällä kertaa paikalla oli Miloun lisäksi 4 schipperkeä. Koska Milou oli saanut jo eilen kaiken, mitä toivoin, niin lähinnä tavoitteenamme oli pitää hauskaa. Tuloksilla ei mitään väliä. Meillä oli myös tarkoitus lähteä heti kehän jälkeen, koska halusin vielä kierrellä Luxemburgissa. Mutta voi että, mikä superyllätys. Milou putsasi tälläkin kertaa pöydän tuloksilla

Rotunsa paras (ROP)
CACL (serti)
CACIB
Crufts Qualification 2024

Meinasin pyörtyä onnesta. Vaikka Milou oli ROP, niin päätin silti ettemme jää ryhmäkehiin vaan lähdemme heti kehän päätyttyä. Mutta kehäsihteeri päätti toisin sanoessaan, että arvotelut saa vasta, kun koko kehä on loppunut puoli kahden maissa. Argh! No, eihän se sitten auttanut muuta kuin odottaa kolme ja puoli tuntia arvosteluja. Kyllä vähän otti päähän, mutta minkäs teet. Joten suuntasimme tutuille sohville odottamaan ja heti saatuamme arvostelun lähdimme hotelille.

Pienen levon jälkeen lähdimme vielä kiertelemään kaupungilla. Sadekin oli loppunut, joten oli mukava tehdä kunnon pitkä lenkki hienoissa maisemissa. Sitten olikin aika pakata ja mennä nukkumaan. Aamuyöllä kolmelta oli kello soimassa.

Maanantai

Taksi tuli hakemaan meidän vähän ennen neljää aamuyöstä ja tällä kertaa 10 km matka kentälle maksoikin jo 75 €, koska yölisä. Kentällä tuli melkein jo hätä, että myöhästymmekö koneesta, koska ensin jonotimme yli tunnin lähtöselvityksessä ja sitten turvatarkastuksessa ei ollut kuin kaksi linjaa koko kentällä ja samoihin aikoinhin oli lähdössä melkein 20 konetta. No, 10 minuuttia ennen koneeseen nousua pääsimme lähtöportille.

Aamunsarastaessa saavuimme Amsterdamiin ja sitten olikin taas kuuden tunnin odotus jatkolennolle. Saimme tehnty kunnon aamulenkin, koska Luxemburgissa lenkki jäi tekemättä. Sitten aamupalaa ja siinähän se aika hujahtikin.

Helsingin koneeseen pääsimme aikataulun mukaisesti, mutta sitten odoteltiinkin lähtöä reilu puoli tuntia. Syynä tähän oli, että turvallisuussyistä joku pariskunta ei ollut päässyt lennolle ja sitten heidän laukkujaan etsittiin ruumasta. No, tämän episodin jälkeen päästiin kotimatkalle ja sen verran kapteeni kaahaili, että oltiin vain 15 minuuttia myöhässä alkuperäisestä aikataulusta.

Lopuksi

Olin niin iloinen, kun pääsimme reisuun, kun edellinen reissu meni mönkään. Luxemburg on todella kaunis paikka ja sinne jäi vielä paljon nähtävää. Ihimiset ovat tosi mukavia ja avuliaita. Ainoa miinus on kallis hintataso.

Näyttelyiden osalta ei olisi voinut mennä yhtään paremmin ja Milou ylitti kaikki toiveeni. Hänen tuliaiset olivat mitä parhaimmat. Oli kiva myös tutustua uusiin schipperke ihmisiin ja heidän koiriinsa eri maista.

-Malena-