Perjantaina 15.2. oli jälleen aika pakata matkalaukku ja suunnata kohti Nelosetappia. Sieltä bussi nappasi minut ja Miloun kyytiin ja suuntana Länsisatama.
Satamassa olikin aikamoinen hulina, kun abit olivat myös lähdössä perinteiselle abiristeilylle. No, onneksi olin ottanut jälleen laivalle hytin, niin matka meni ihan rauhallisesti. Tosin ruokaravintolassa oli aikamoinen hulina.
Tallinnasta matka jatkui kohti Valmieraa. Matka meni rattoisasti, kun matkalle lähti myös tuttavamme Kristiina. Tällä kertaa hotellimme oli n. 30 km päässä näyttelypaikasta. Hotelille saavuimme puolen yön aikoihin, joten eipä siinä muuta kuin Miloulle ruoka, pieni iltalenkki ja nukkumaan.
Lauantai aamuna oli aikainen herätys klo 5.30 ja olisin kyllä jäänyt mieluummin nukkumaan, kun nukkumaan oli päässyt vasta yhden maissa. Aamupalan jälkeen lähdimme muutaman harhalenkin kautta näyttelypaikalle.
Kehämme oli heti aamupäivästä. Tuomarina oli Johan Andersson Ruotsista. Ensimmäistä kertaa tuomari tulee minulle erikseen kehumaan Milouta. Hän tykkäsi kovasti Milousta. Valitettavasti Milou peitsasi ja vaikka sain mennä monta kierrosta ei liike parantunut. Tuomari sanoi pahoitellen, ettei voi arvostella liikkeitä, joten tuloksena EH. Kehän jälkeen pohdimme, että Miloulla saattaa olla joku pieni jumi. Olihan takana pitkä bussimatka ja eihän reissulla tehdä niin pitkiä lenkkejä kuin kotona. Kristiina lupasi hieroa Milouta hotellilla.
Koska Kristiinan Pinja-tytönkin kehä oli jo aamupäivällä ohi, päätimme ottaa taksin hotellille. Bussi olisi tullut vasta illalla klo 19 hakemaan ja emme halunneet istua näyttelypaikalla koko päivää. Pinjalla oli hieno päivä, koska hän sai junnu sertin ja hänestä tuli Latvian juniori muotovalio.
Näyttelypaikan infopisteestä meille soitettiin taksi ja se saapuikin pienen odottelun jälkeen. Hotellille päästiin pienen harhalenkin jälkeen. Eipä ollut kallis matka: 2 ihmistä, 2 koiraa ja 30 kilsan matka maksoi yhteensä 22 €. Tuon summan maksoi mielellään, ettei tarvinnut jäädä näyttelyhalliin koko päiväksi.
Ulkona oli upea aurinkoinen päivä, joten päätimme lähteä pitkälle lenkille. Koska hotellimme oli jossain pikkukylässä, niin suurin nähtävyys taisi olla ruokakauppa ja apteekki. Mutta oli ihana vaan kävellä ja nauttia auringon valosta. Tosin koirat olivat aika rapaisia lenkin jälkeen, kiitos sulaneen lumen ja muutaman plussa asteen. Lenkin jälkeen Kristiina hieroi Milouta. Kyllä sieltä pieni jumi löytyikin, joka saatiin auki. Illalla meillä oli vielä yhteinen ryhmäillallinen, jonka jälkeen olikin aika mennä nukkumaan.
Sunnuntaina aamuna oli aika pakata kaikki tavarat bussiin ja luovuttaa hotellihuone. Onneksi yöllä oli ollut pakkasta, joten maa ei ollut kurainen ja koirat pysyivät puhtaana aamulenkillä. Aamupalan jälkeen suunnattiin taas näyttelypaikalle.
Kun päästiin näyttelypaikalle, harjoittelin Miloun kanssa ja taas se peitsasi! Koska Milou on pieni koira, en oikein näe sen liikkeitä. Joten Kristiina sanoi, että hän näyttää miten Milou peitsaa. Hän otti Miloun ja Milou meni täydellisesti! Minä otin koiran, se peitsasi, Kristiina otti koiran, se meni täydellisesti. Eli pikku herra olikin taas keksinyt uuden tempun. Taisi Monster-Milou pistää omistajaansa ihan kuus-nolla.
Onneksi Kristiina lupautui viemään Miloun kehään, koska meillä olisi mennyt esiintyminen ihan penkin alle ja olisin saanut katsella uutta Latvian reissua.
Milou esiintyi kehässä täydellisesti. Edes pöydällä se ei venkoillut yhtään vaan seisoi kuin tatti. Tulokset:
- Paras uros
- Serti
- VSP
Tuomarina Anna Kochan Puolasta. Parasta oli, että arvostelun viimeinen lause oli: ”erinomaiset liikkeet”. Näiden tulosten myötä Milousta tuli:
Latvian muotovalio
On tuo vaan uskomaton pikkuepeli. Milou täytti juuri 16.2. lauantaina 22 kuukautta ja hän on jo kolmen maan muotovalio. Kyllä meitä on nyt kertakaikkisesti hemmoteltu. Loppupäivä menikin ihan pää pyörällä ja pilvissä leijuen.
Viideltä bussi lähti kohti Tallinnaa, jonne saavuttiin yhdeksän maissa. Laiva lähti 22.30 ja lopulta olimme kotona kahden maissa aamuyöstä väsyneenä mutta äärettömän onnellisena.
Oli taas huippureissu ja jälleen olen monta hienoa muistoa rikkaampana. Taas sai tutustua mukaviin ihmisiin, joihin varmaan taas törmää jossain päin maailmaa. Kiitos Kristiina seurasta ja Miloun esittämisestä.
Nyt uusia seikkailuja suunnittelemaan!
-Malena-
Vastaa