Tällä viikolla sitten päätettiin, että 1.1.2018 astuu voimaan työttömien aktiivimalli. Aktiivisuusehdon voi täyttää olemalla työssä yhteen työssäoloehtoa kerryttävään kalenteriviikkoon vaadittavaa työaikaa (18 h) tai ansainnut yritystoiminnasta vastaavaa tuloa (240 €) taikka ollut viittä päivää työllistymistä edistävässä palvelussa mainitun 65 päivän aikana. Jos aktiivisuusehto ei täyty, työttömyysetuutta alennetaan 4,65 % seuraavan 65 maksupäivän ajan. Tavoitteena tällä uudella lailla on aktivoida työttömiä ja vastaanottamaan lyhyitäkin keikkatöitä.
Ja höpö höpö sanon minä! Millä tavalla tämä aktivoi työttömiä muuta kuin aiheuttamaan lisää stressiä.
Tässä muutama käytännön esimerkki omalta kohdaltani. Olen tehnyt liki 100 työhakemusta hyvin laajalla otannalla, olen myös hakenut osa-aika töitä. Näistä kaksi on johtanut haastatteluun, mutta en tullut valituksi. Noin puolista hakemuksista en ole kuullut yhtikäs mitään. Kun olen yrittänyt soittaa tai laittanut sähköpostia, niin kukaan ei ole vastannut. Lopuista olen saanut sen kuuluisan: ”Kiitos mielenkiinnostanne, mutta ei kiitos”- sähköpostin.
Yhden hakemuksen tekemiseen menee helposti 4-6 tuntia
- luet huolella mielenkiintoisen hakemuksen
- tutkit yrityksen tiedot netistä
- soitat yritykseen (tai rekryfirmaan) lisäkysymyksiä varten
- personoit hakemuksen ja CV:n haettavaan tehtävään sopivaksi ja niin että erottaudut muista
- Täytät nettisovelluksen, jonne tulee siis samat tiedot kuin hakemuksessa ja CV:ssä kaikkien työhistorioineen jne., mutta toki hieman erimuodossa, koska nettisovellus vaatii omat koukeronsa
- Aika usein käy, kun olet painamassa ”Lähetä” -nappulaa, sovellus kaatuu ja teet kaiken uudestaan
Eli keskimäärin minulla on mennyt noin 500 tuntia pelkästään työhakemusten konkreettiseen tekemiseen. Tämän lisäksi teen myyräntyötä löytääkseni niitä kuuluisia piilotyöpaikkoja. Ai niin ja somessa pitää olla aktiivinen, jotta siellä näkyy paremmin ja ehkä rekrytoija bongaa sinut.
Tämän lisäksi hain kolmeen työvoimakoulutukseen (F.E.C. -koulutus). Näissä kaikissa piti löytää yhteistyöyritys, jotta koulutus olisi toteutunut. Eli jälleen puhelin kouraan ja meili laulamaan, jotta yhteistyöyritys olisi löytynyt. Kaiken kaikkiaan kävin näiden kolmen koulutuksen osalta läpi noin 50 yritystä. No, eipä löytynyt, joten minua ei sitten hyväksytty noihin työvoimakoulutuksiin.
Lisäksi olen omatoimisesti kehittänyt osaamistani muutosturvakoulutusten lisäksi. Esim. tämä blogiahan syntyi sen takia, että opin käyttämään wordpressiä.
Mielestäni olen ollut aktiivinen työnhakija, koska en todellakaan halua lojua hyödyttämänä kotona. Mutta tämän uuden lain myötä en olekaan aktiviinen vaan minua rangaistaan, siitä että JOKU TOINEN päättää puolestani, etten ole sopiva heille töihin tai en saa koulutuspaikkaa. Kunpa se olisikin niin helppoa, että sitä vaan mennään töihin ja koulutuksiin, kun itseään huvittaa. Jos näin olisi niin meidän työttömyysluvut olisivat jotain ihan muuta. Kyllä täytyy todella ihmetellä, että miten tämä voi olla oikeudenmukaista ja laillista? Tässä eriarvoistetaan ihmisiä, jatkossa työtön on riippuvainen siitä, että jos joku nyt edes armosta ottaa muutamaksi päiväksi töihin, ettei menetä ansioitaan. Lisäksi tämä laittaa ihmiset eriarvoiseen tilanteeseen jo asuinpaikan mukaan. Syrjäseuduilla (tai ei tarvitse mennä edes niin syrjäseudullekaan), kun noita työpaikkoja ei vaan yksinkertaisesti ole. Piste.
Fakta on kuitenkin se, että varmasti valtaosa työttömistä menisi heti töihin, kun vaan saisi töitä! Ne taas, joita ei työnteko oikeasti kiinnosta, niin kyllä he keksivät keinot, ettei tarvitse mennä jatkossakaan töihin tai sitten heitä ei edes kiinnosta menettävätkö he tuo 4,65% vai ei.
Työnhaku ja koulutusten haku ovat rankimpia töitä mitä tiedän, koska jatkuviin pettymyksiin ja kielteisiin päätöksiin saa tottua, joten siinä tuommoinen lisäkiristys tulojen menetyksen muodossa ei aiheuta muuta kuin lisää stressiä. Täytyy sanoa, että terapiatyöni piti minut järjissäni tämän syksyn. Onneksi itselläni kävi vihdoin tuuri ja pääsin neljänteen F.E.C -koulutukseen ja nautin täysin rinnoin koulutuksestani Aalto yliopistolla ja työstäni THL:ssä. Nyt vaan peukut pystyyn, että vielä se työsopimuskin sieltä tulee. Mutta silti suututtaa tämmöinen ihmisten kyykyttäminen ja epätasa-arvoisuus.
-Erittäin kiukkuinen Malena-
Milou ja Idefix leikkii, mutta ehkä tähän aiheeseen sopii,
kun kuonot on kurtussa ja hampaat esillä. Grrr…